Kaikki puhuvat siitä asiantuntemuksella, yksikään organisaatio ei tunnusta, että se olisi retuperällä, mutta silti vuoronperään kukin organisaatio törmää toiminnan keskeytyksiin ja merkittäviin ongelmiin.
Miten on mahdollista, että “hyvin hoidettu” funktio ei toimikaan?
Tässä kolme mahdollista toimimattomuuden syytä:
- Jatkuvuuden hallinta on pelkkää sisäsiittoista paperia. Jatkuvuussuunnitelma tehdään vain, koska ikävä riskienhallintapäällikkö sitä vaatii. Aito motivaatio puuttuu. Mapit pölyttyy hyllyssä eikä niitä kukaan lue tai päivitä.
- Jatkuvuus hallitaan siellä, missä jatkuvuutta on helppo hallita. Tyypillisesti helppoja, ei niin kovin tärkeitä tietojärjestelmiä koskien löytyy parhaat jatkuvuussuunnitelmat. Suunnittelu perustuu henkilökohtaiseen innokkuuteen, ei kokonaisuuden hallintaan.
- Jatkuvuuden hallinta perustuu illuusioon. Jos toimitusjohtaja esittelisi kaulallaan roikkuvan talismanin suojelevan organisaatiota jatkuvuusongelmilta, häntä pidettäisiin vähän pöljänä. Jos toimitusjohtaja kertoo, että organisaation jatkuvuusongelmat on hoidettu vakuuttamalla, häntä pidetään täysipäisenä. Näin siitä huolimatta, että keskeytysvakuutus auttaa vain keskeytyksen aiheuttamissa lyhyen tähtäyksen kassavirtaongelmissa. Vakuutus lievittää oireita. Se ei kuitenkaan suojele esimerkiksi keskeytyksen aikaiselta asiakaskadolta tai ammattimiesten siirtymiseltä kilpailijalle. Kuulin eräässä seminaarissa, että suurin osa sahapaloista johti yrityksen konkurssiin huolimatta laadukkaista vakuutuksista.
Kuinkas sitten jatkuvuus saataisiin paremmin hallintaan? Ratkaisu on jatkuvuuden ymmärtäminen toiminnan elimelliseksi osaksi – ei erilliseksi funktioksi.
Jatkuvuuden hallinta on priorisoitujen (tärkeimpien) toimintojen optimaalista (tasapainoista, järkevästi mitoitettua) jatkuvaa varmistamista.
Ja sen voi tehdä käytännössä esimerkiksi näin:
- Ensin täytyy selvittää päämääristä johdetut prioriteetit. Mitkä asiat, toiminnot, palvelut, asiakkaat, toimitilat, päätökset tms. ovat organisaation tärkeimmät?
- Tämä priorisointi organisoidaan jatkuvaksi toiminnaksi. Priorisointia tarkistetaan aina ja heti, kun toiminta tai ympäristön muutos sitä edellyttää.
- Rakennetaan näihin kriittisimpiin kohteisiin joustavuutta: varareserviä, vaihtoehtoisia suunnitelmia, koulutettuja kriisivalmiuksia toimia jne.
Tällainen kokonaisvaltainen toiminta ja liiketoimintalähtöinen jatkuvuuden ajattelu mahdollistaa:
- Nopean toipumisen kriiseistä vähemmillä vaurioilla (kaikkia kriisejä ei voi koskaan ehkäistä)
- Alhaisemmat vakuutuskustannukset: kyllä vakuutuksillakin paikkansa on
- Paremman kilpailukyvyn sekä
- Pitkän tähtäyksen menestystarinan toiminnassa ja liiketoiminnassa
Eikös näin ajateltuna jatkuvuuden hallinta ole jokaisen johtajan ykkösvastuu?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti