Kävimme vähän aikaa sitten elokuvissa katsomassa Mustan Joutsenen (Black Swan). Se teki aikamoisen vaikutuksen. En ole kauhuleffojen ystävä, mutta tässä kauhuefekteillä oli luonnollinen syy ja rooli. Ihmismielen hajoaminen on rajua hommaa. Ei edes Hollywood ollut onnistunut tekemään siitä falskia. Suosittelen!
Kolme vuotta sitten teimme häämatkan Uuteen Seelantiin. Siellä Hobittilan mailla näimme luonnossa oikeita mustia joutsenia. Linnut olivat kauniissa luonnossa ja päivä oli keväinen, mutta silti niistä jäi häivähdys tuonelan virrasta.
Eurooppalaiset uskoivat pitkään, että mustia jotsenia ei ole olemassakaan. Vasta aktiivisempi retkeily Australiaan (ehkä myös Uuteen Seelantiin) paljasti noiden mystisten lintujen olemassaolon.
Riskien hallinnan kannalta mustilla joutsenilla on oma tärkeä opetuksensa. Yleinen mielipide - demokraattisesti äänestetty näkemys riskeistä - voi perustuakin luulotietoon. Kovin usein riskien ns. analysointi kohdistuu sovinnaisiin ja itsestään selviin seikkoihin. Ne ovat myös epävarmuuksia, joihin organisaatio on jo hyvin varautunut.
Mustat joutsenet - riskit, joihin ei olla varauduttu ja joita ei uskota olevan olemassakaan - aiheuttavat epämiellyttäviä yllätyksiä ja kaatavat firmoja. Silloin ei ohuet selitykset riskin yllätyksellisyydestä lohduta. Jos kerran riskien hallintaan tuhlataan resursseja, eikös se kannattaisi saman tien tehdä kunnolla. Asiaan paneutuminen ja kurinalainen mielikuvituksen käyttö eivät vie tylsää byrokraattista kokoustamista enempää aikaa.
Mitkä saattaisivat olla sinun organisaatiosi mustat joutsenet? Mitkä ovat ne riskit, joita et halua uskoa mahdollisiksi?
torstai 14. huhtikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti