Useimmat työelämään osallistuneet ovat törmänneet ajatukseen parhaiden käytäntöjen (best practice) nimeämiseen ja niiden kopioimiseen. Menettely on tärkeä osa laatujohtamisen filosofiaa.
Edelliselle työnantajalle kehittämämme riskienhallinnan metodologia oli useamman ulkopuolisen arvioijan mielestä best practice globaalisti toimialallamme. Mitäs se merkitsi? Emme saaneet saavutuksestamme palkankorotusta. Yrityksen sisällä menestystä tuskin huomattiin. Vieraita kyllä kävi kahvia juomassa ja tutustumassa menettelyihimme, mutta emme montakaan kertaa kuulleet, että joku tutustujista olisi ottanut parhaita käytäntöjämme omaan käyttöönsä.
Miksi parhaat käytännöt eivät käyneet kaupaksi?
Ensimmäinen mieleen tuleva syy on edelläkävijyys. Olimme muita organisaatioita muutaman vuoden kehityksessä edellä. Muut organisaatiot eivät olleet vielä edes tajunneet, että heidän menettelynsä on vanhanaikainen ja huonosti toimiva uusissa olosuhteissa.
Toinen syy voisi olla heikko itsetunto. Asiantuntijalle on kova paikka todeta, että tuon toisen organisaation asiantuntijat olivatkin fiksumpia.
Kolmas syy voisi olla muutospaineen puute. Ihmiset rakastavat rutiineja. Jos ei ole muutospaineita, silloin ei ole muutoshalujakaan. Oma systeemi tuntuu parhaalta mahdolliselta.
Neljäs, ehkä se tärkein syy, lienee kuitenkin parhaiden menettelyjen kopioinnin vaikeus. Helppo copy – paste onnistuu vain, jos kohdeorganisaatio on täsmälleen samanlainen kuin organisaatio, josta best practice prosessi kopioidaan. Tämä tarkoittaa sitä, että molemmilla organisaatioilla tulee olla sama strateginen suunta, samanlainen resurssiyhdistelmä, sama osaamisen yhdistelmä ja taso, samanlaiset arvot ja normit sekä yleisemmin samanlainen organisaatiokulttuuri.
Kuten Urpo Jalava viisaasti totesi, best practice on vasta teoria. Se on käytännöstä pelkistetty teoria, jota joudutaan kopioidessa soveltamaan.
Tämä on hyvä muistaa. Olisi mukavaa ja edullista saapastella parhaiden käytäntöjen karkkikauppaan ja kopioida itselle kaikki mielenkiintoiset herkut ilman suurempaa vaivannäköä.
Todellisuudessa best practice on vasta keskustelun ja soveltamisen lähtökohta.
Parhaimmillaan hyvä sellainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti