Laskiko Pöyry paremmin kuin VTT?

Vastaus on: molemmat laskivat ihan hyvin. Kyllä kummallakin organisaatiolla riittää päteviä tutkijoita.

Kun jotain tutkitaan, olennaista ei todellakaan ole, onko laskettu oikein. Olennaista on, mitä tutkimukseen ja laskelmaan on syötetty. Vanha viisaus pätee edelleen: jos syötät roskaa sisään, saat roskaa ulos. Tulos voi olla akateemisesti ja matemaattisesti muotoiltu siisti paketti, mutta silti roskaa.

Olennaisin seikka on tutkittavan kohteen ja aineiston rajaus.

• Mitä ongelmaa tai asiaa alun perin haluttiin tutkia? Jos et tätä tiedä tai ymmärrä, et osaa arvioida saatuja tuloksiakaan.
• Mitä vaikutuksia otetaan mukaan? Selvitetäänkö vai välittömät (suorat) vaikutukset vai yritetäänkö selvittää myös välillisiä (epäsuoria) vaikutuksia. Ottamalla jotain mukaan ja jättämällä aineistosta jotain pois, tuloksista saadaan ihan mitä halutaan.
• Kuinka pitkää ajanjaksoa tarkastellaan? Tutkitaanko lähitulevaisuutta (3-5 vuotta), onko kyseessä pitkän tähtäyksen tutkimus (5-15 vuotta) vai koetetaanko tutkia sukupolven kestävää vaikutusta tai jonkun teknologian elinkaaren mittaista vaikutusta? Lienee selvää, että ajanjakson pidentäminen tekee tutkimuksesta epävarmemman.

Toiseksi olennaisin seikka tutkimuksessa on epävarmuuksien käsittely. Riskienhallinta on tässä yhteydessä helposti harhaan johtava käsite.

• Mistä tutkimukseen vaikuttavasta seikasta ollaan epävarmoja ja kuinka epävarmoja? Aika, jolloin tutkimuksien riskit kyettiin (luultiin kyettävän) esittämään todennäköisyyksin, alkaa olla takanapäin. Epävarmuus vaihtelee mahdollisista skenaarioista täydelliseen epävarmuuteen muuttujan kehityksestä.
• Mikä on tuloksiin kriittisimmin vaikuttava tekijä ja kuinka epävarmoja sen suhteen ollaan? Enää ei ole rationaalista koettaa määritellä mitä riskeistä tiedetään. Tärkeämpää on tietää, kuinka vähän kriittisistä muuttujista tiedetään. Se mahdollistaa oppimisen.

Seuraavan kerran, kun teille esitellään tutkimustulosta tai investointilaskelmaa (tutkimushan sekin on), kysykää niiden desimaalipyöristysten sijaan, miten tutkimus on rajattu ja mistä asioista ollaan epävarmoja.

Jos haluat olla vielä “tärpempi”, käy lukaisemassa kotisivultani löytyvä (ilmainen) investointien hallinnan pikaopas.