En ymmärrä politiikkaa, enkä osallistu siihen aktiivisesti muuten kuin ihmettelemällä hyvin usein poliittisia menettelyjä.
Nyt ihmettelen ulkopoliittisen hyvän käytöksen kriteerejä.
Venäjän suhteellisen suurvalta-aseman arviointi on näköjään epäkorrektia. Samoin ei ole soveliasta miettiä, miten Venäjä tulevaisuudessa suhtautuu esimerkiksi Venäjältä Suomeen muuttaneiden emigranttien sosiaalisiin ongelmiin tai mitä entistä itäblokin maata Venäjä seuraavaksi auttaa? Korrektia olisi joko vaieta, ottaa kantaa merkityksettömiin asioihin tai keksiä jotain oikeasti positiivista sanomista. – Tosin muitakaan maita ei kehuta medioissa. Se ei myy.
Samanaikaisesti amerikkalaista talouden liberalismia voi salaa ihannoida, mutta sen ulkomaanpolitiikkaa ja maailmanpoliisina toimimista pitää kritisoida. Samoin Amerikan fundamentalistien valtaa ja Israelia suojelevaa politiikkaa pitää aina tuomita.
EU:ta saa kritisoida kunhan liittää aina loppuun maininnan siitä, että kehitys (demokratiavaje) on menossa hyvään suuntaan ja että viimeistään liittovaltio poistaa kaikki ongelmat.
Israelin toimien kritisointi on aina ulkopoliittisesti korrektia ja palestiinalaisten reagointien hyväksyminen on taas lähes aina korrektia, paitsi lyhyenä rauhoitusaikana, välittömästi tuhoisan terroristiteon jälkeen. Silloin on ulkopoliittisesti korrektia antaa iskun tuomitseva, mutta motiivit (turhaumat) ymmärtävä lausunto.
Kiinaa voi kritisoida, koska se on niin kaukana. Eihän ne kiinalaiset suomea ymmärrä.
Onko sinusta tuossa joku logiikka?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti