Epäsymmetrinen vapaa markkinatalous?

Mitä eroa on vapaalla (täydellisellä) kilpailulla ja vapaaseen kilpailuun perustuvalla markkinataloudella?

Vapaa (täydellinen) kilpailu on teoria ja vapaaseen kilpailuun perustuva markkinatalous on ideologia. Mitä eroa sitten on teorialla ja ideologialla? Teoriaa tutkitaan sen olettamuksien perusteella. Olettamuksien pitäisi olla loogisia ja rationaalisia. Teoriaan ei liity arvovarauksia. Ideologiaa taas tutkitaan sen aiheuttamien seurauksien perusteella. Ideologiassa on kyse arvoista.

Minulla on sellainen tunne, että vapaan markkinatalouden kannattajat ratsastavat teorialla, jota he eivät oikeasti tunne tai ymmärrä. He tuntuvat luottavat siihen, että maailmassa riittää muitakin lukuhaluttomia tai uuslukutaidottomia.

Tähän väliin on varmaan syytä mainita, että en ole markkinatalouden vastustaja, vaan kannattaja, silloin kun markkinatalous toimii rationaalisesti ja yhteisöllisesti. Yhteisöllisyys tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että kukaan yksilö tai pienryhmä ei saa ansaitsematonta etua kokonaisuuden kustannuksella.

Opiskellessani Jyväskylän Yliopistossa 70-luvulla kansantaloustiedettä olin vähän outo lintu: minua kiinnosti asiasisältö enemmän kuin tutkintojen läpäiseminen. Jollain tasolla rakastuin teorioihin. Mottoni, "mikään ei ole niin toimivaa kuin hyvä teoria", on tuolta ajalta peräisin. Tämä selityksenä sille, että muistan jotain kansantalouden luennoilta yli 30 vuoden takaa.

Vapaan (täydellinen) kilpailun toimivuus perustuu vahvoihin olettamuksiin:

• markkinoilla on monta myyjää ja ostajaa
• hinta voi ja sen pitää muuttua kysynnän ja tarjonnan muuttuessa
• tuottajilla ei ole erityistä keinoa (leverage) vaikuttaa hintaan; vain kysyntä ja tarjonta vaikuttavat
• tuotteilla on subsituutteja, tuotteita, joita kuluttaja voi käyttää kyseisen tuotteen korvikkeina: ilman substituutteja hintajousto ei toimi kunnolla
• markkinoilla ei ole esteitä uuden tuottajan tulolle tai ppistumiselle (free entry end exit)
• sekä tuottajilla että kuluttajilla on täydellinen tieto markkinoista

Tällainen täydellinen kilpailu toteutuu pienimuotoisesti vain perunatorilla. Myös internet-pohjainen myynti joissain tapauksissa lähestyy tätä täydellistä kilpailua. Jos olen ostamassa englanninkielistä kirjaa, markkinat toimivat lähes täydellisesti. "Lähes" tulee siitä, että kohteeksi on rajattu englanninkielinen kirjallisuus ja oma kielitaitoni on rajoittunutta.

Jos taas Suomi "vapauttaa" telemarkkinansa, jos kunta "vapauttaa" vesilaitoksensa, jos kunta "vapauttaa" terveyskeskuksensa, seurauksena ei ole täydellisen kilpailun aiheuttama hyvinvoinnin lisäys, vaan epätäydellisen kilpailun aiheuttama tulonsiirto julkishallinnon monopolilta yksityiselle monopolille tai oligopolille. Adam Smithin "näkymätön käsi" ei leikkaa harvojen ansiotonta arvoa, vaan sijoittajien "näkyvä käsi" kahmii voitot harvojen taskuun.

Huonosti ymmärretty teoria muuttuu käsittämättömäksi ideologiaksi.

Arvostan yrittäjyyttä. Minusta henkilöt, jotka pistävät osaamisensa, omakotitalonsa ja tulevaisuutensa likoon yrittäessään, heille kuuluisi riskinotosta jonkinlainen palkkio, - silloin kun yrittäjällä on jotain arvokasta tarjottavaa ja markkinat toimivat.

En arvosta markkinataloutta, jonka sotkujen siivoamiseen tarvitaan veronmaksajien varoja. Viimeinen talouskriisi olisi vapaan markkinatalouden kaavan mukaan pitänyt johtaa eräiden pankkien ja valtioiden konkurssiin. Koska tällainen ei edistä yhteistä hyvinvointia, julkinen sektori puuttui markkinoiden toimintaan. JOS markkinoiden vapaaseen toimintaan puuttuminen hyväksytään kriiseissä, se tulee hyväksyä symmetrisesti myös silloin, kun kerätään vapaan kilpailun nimissä kahmalokaupalla voittoja.

En hyväksy epäsymmetristä vapaaseen markkinatalouteen puuttumista. Minusta vapaan markkinatalouden rationaalinen rajoittaminen on realismia, niin kauan kuin liiketoiminta ja sen ympäristö ovat kehittymässä yhä monimutkaisemmaksi.

Sitten kun markkinoilla toteutuu vapaan (täydellisen) kilpailun olettamukset, silloin on aika vapauttaa markkinat. Siihen asti kevätjäitä hattuun!