Minua on pitkään askarruttanut enemmistön ja vähemmistön suhde. Miten valta jakautuu noiden ryhmien välillä? Kenelle vastuu pitäisi osoittaa?
Arvaa, kuinka monta prosenttia saksalaisista oli toisen maailmansodan aikoihin aktiivisia natseja. Oikea prosentti on kuulema noin kymmenen! Eli kymmenen prosenttia kansasta sai loput 90 prosenttia tekemään historiallisia kauheuksia. Jos tuo enemmistö olisi kieltäytynyt toteuttamasta Hitlerin “taistelua”, silloin vähemmistö olisi ollut voimaton. Saksa on ollut myös voimakkaasti katolinen maa kuten koko Eurooppakin. Jos paavi olisi kieltänyt laumaansa toteuttamasta natsien julmuuksia, ne olisivat jääneet tekemättä.
Miksi enemmistö ei reagoinut? Miksi se ei ottanut vastuuta tilanteesta? Perussyitä lienee kolme: mukavuuden halu, pelko ja hyötyodotukset.
Vaatii rohkeutta asettua vastustamaan aktiivista aggressiivista vähemmistöä. Pienikin ristiriita aiheuttaa epämukavuutta ja lopulta ristiriidoista kumpuaa pelko. Miten minulle käy, jos joudun vastahankaan tuon pelottavan joukon kanssa. Näin nähtynä enemmistölle jää avuttoman uhrin rooli. Pahat pojat ovat vastuussa pahoista teoista ja minä enemmistössä olen kiltti ja uhan alaisena vastuuton.
Uskon, että enemmistöä motivoi myötämielisyyteen voimakkaasti myös hyötyodotukset. Rivisaksalaista kiehtoi juutalaisten nöyryyttäminen. “Puhdas arjalainen” koki egoa hivelevää ylemmyyden tunnetta. Toisaalta he ryöstivät juutalaisten omaisuuden ja saivat heidän työpaikkansa. Se oli merkittävä etu laman aikana.
Miksi mietin historiaa? Tällä enemmistö – vähemmistö-asetelmalla on paljon yhtäläisyyksiä nykyaikaan. Islam on rauhan uskonto, mutta vain “joukko fundamentalisteja” on sotatilassa länsimaita vastaan räjäytellen summittaisesti taloja ja lentokoneita. Palestiinalaiset ovat rauhaa rakastavia, mutta heidän valtaan äänestämänsä Hamas haluaa hävittää Israelin maan päältä. Työpaikkani on muuten ihan hyvä, vain tietyt esimiehet harrastavat rajamailla olevaa tyranniaa. Tai tämä koulu on mallikoulu: meillä on vain peni ryhmä, joka sortuu koulukiusaamiseen.
Minusta “hiljaisen enemmistön” olisi kannettava suurempi vastuu vähemmistöjensä tekemisistä. Jos enemmistö antaa vähemmistölle valtakirjan toimia, se on myös silloin vastuussa vähemmistön toiminnasta.
Suomessa rasistiset puolueet eivät pääse koskaan valtaan, ellei enemmistöllä ole sille sosiaalinen tilaus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti