Miten yritys on joutunut tuohon tilanteeseen? Yritys ei ole kyennyt ennakoimaan tulevaa muutoksen tarvetta, vaan on ajautunut kriisiin. Hyvinä päivinä on painettu kaasu pohjaan ja sitä ei ole hellitetty vaikka huonot ajat ilmoittelisivat itsestään. Yrityksen strategiat eivät ole toimineet ja yritys on ajanut formula-tyyliin huimalla vauhdilla rengaskasaan.
Strategioiden epäonnistuminen näkyy huonona taloudellisena tuloksena. Tuloksen korjaamiseksi kuluja täytyy leikata. "Yrityksen tulee huolehtia tuloksentekokyvystään". Näin perustellaan strategisen epäonnistumisen paikkailua, tiukkaa saneerausta, henkilöstön irtisanomisia ja toimipaikkojen sulkemisia. Henkilöstö toimii kilparadan turvavyöhykkeenä - iskuja vastaan ottavana rengasvallina.
Raju kustannusten leikkaus parantaa jakokelpoista tulosta, mutta usein myös heikentää pitemmän tähtäyksen tuloksentekokykyä. Kriisin pakottama saneeraus tapahtuu liian nopeasti. Prosesseja ja toimintamalleja ei ehditä kunnolla kehittämän ja henkilöstö ei pysty sitoutumaan muutokseen. Jäljelle jäävät tekevät irtisanottujenkin työt. Yritys menettää hallitsemattomasti älyllistä pääomaansa. Ne henkilöstöstä, joilla on markkina-arvoa, jättävät kriisiytyneen organisaation. Lisäksi saneeraus heikentää yleisemminkin sosiaalista pääomaa syömällä henkilöstön luottamusta tulevaan. Milloin tulee seuraava saneeraus, miten turvaan oman paikkani?
Tällainen lukitulla kaasulla kaahailu ja äkkiväärät korjaavat toimenpiteet voivat jonkun aikaa turvata omistaja-arvon (jakokelpoisen voiton), mutta pitemmällä tähtäyksellä ne syövät väistämättä yrityksen arvoa. Yrityksen arvo kärsii, henkilöstö kärsii ja kansantalous kärsii. Miksi tällainen meno on kuitenkin niin yleistä? En usko, että yrityksien johtokaan nauttii tällaisesta mekaanisesta menettelystä.
Vanhanaikainen kun olen, uskon, että strategisen johtamisen voisi tehdä paremminkin. Kriisit ja muut tulevaisuuden haasteet ovat yleensä ennakoitavissa ja ennakoimattomia kriisejä varten yrityksellä tulee olla muutakin pelivaraa kuin toistaiseksi irtisanomattomia työntekijöitä.
Yritys, joka panostaisi parempaan strategiseen johtamiseen saisi merkittävän kilpailuedun näinä laumasieluisuuden päivinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti