Investointipäätös on yksi järeimmistä välineistä strategian toteuttamisessa. Kuitenkin investointien hallinnan menettelyt ja metodit usein latistuvat helpoksi, mutta samalla passiiviseksi kamreeritaloudeksi ja taulukkolaskennaksi.
Onko seuraavat oireet tuttuja?
- Investoinniksi ymmärretään vain koneisiin ja kalusteisiin (ns. kiinteään käyttöomaisuuteen) liittyvä rahan käyttö
- Ensin tehdään investointipäätös ja sitten vasta päätökseen sopivat muodolliset taustalaskelmat
- Investointilaskelmista ruoditaan pyöristysvirheet, mutta sisältöön ei osata puuttua
- Investoinnin riski kätketään korkokannan nostoon tai mekaaniseen herkkyysanalyysiin
- Investointipäätös johtoryhmässä tehdään kymmenen minuutin keskustelun jälkeen luottaen enemmän esittelevään johtajaan kuin analyyseihin
- Strategisia investointeja ei perustella rationaalisesti. "Strateginen investointi" on usein kannattamattoman investoinnin synonyymi
- Päätöksissä nojaudutaan vain yhteen yksinkertaiseen mittariin kuten esimerkiksi investoinnin takaisinmaksuaikaan
- Investointipäätös tehdään ilman linkkiä aikaisempiin tai tuleviin päätöksiin ja myös ilman kelpo linkkiä strategioihin
- Investoinnin tärkeys johdetaan tarvittavan rahoituksen määrästä, ei investoinnin merkityksestä tulevaisuudelle
- Päätöksien seurauksia ei aktiivisesti analysoida - oppimista ei tapahdu
Olen kirjoittamassa pikaopasta Dynaamisesta investointien hallinnasta. Koetan oppaassa paljastaa tyypilliset mekaaniseen investointien hallintaan liittyvät sudenkuopat ja myös esittää erilaisen ja paremman tavan hoitaa tuo tärkeä tehtävä.
Jos sinulla on joku idea tai kysymys, jonka haluaisit mukaan pikaoppaaseen, anna kuulua itsestäsi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti