Etuoikeutettu kansalainen Suomi OY:ssä

Oletteko huomanneet, miten johtamistapa viimeisissä Suomen tasavallan hallituksissa on muuttunut? Hallitus alkaa muistuttaa konsernin johtoryhmää?

Hallitusta ohjaa tulostavoitteet.

Ennen hallitus pyrki toteuttamaan valittua ideologiaa. Ideologialla pyrittiin tuottamaan tasavallan jäsenille hyvää pitkällä aikajänteellä. Hyvinvointivaltio tasoitti tuloeroja ja loi vakaan pohjan vakaalle valtiolle. Peruskoulu-uudistus kuulostaa pieneltä ja tyhmältä, mutta se "imuroi" pienen kansan lahjakkuuksia rakentamaan uutta menestyvää Suomea. Nyt haetaan Suomi oy:n kasvua ja kilpailukykyistä kustannustasoa. Hallituksen jäsenet syövät vaalilupauksensa ja tekevät kompromisseja, jotta taloudellisiin tavoitteisiin päästäisiin.

Toimintojen yksityistäminen on ainoa ideologia (?), jota ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Tämä siitä huolimatta, että se yleensä aina kasvattaa kustannuksia ja heikentää kokonaislaatua. Ehkä motiiviksi riittää, että raha siirtyy taskusta toiseen taskuun.

Hallitus karsii heikkoja rönsyjä.

Ministeri on virkamieskunnan avustuksella onnistunut laskemaan kuntien KPI:t (key performance indicators eli avainluvut). Jos kunta on pieni, se ei kykene vastaamaan velvoitteestaan. Näin logiikka menee. Avainluvut ovat hyviä, jos niitä lukee älykäs ihminen. Hän ymmärtää, että avainluku kuvaa suppeaa osaa todellisuudesta ja sen tulkintaan tarvitaan vahvoja olettamuksia. Eli luku voi johtaa oikeaan suuntaan, mutta sama luku voi johtaa myös täysin harhaan. Ohjauksen järkevyys riippuu lukua tulkitsevien älykkyydestä ja motiiveista.

Joka tapauksessa hallitus karsii konsernista heikkoja rönsyjä (pieniä kuntia) ja panostaa tulevaisuuden liiketoiminta-alueisiin (vahvoihin ydinkuntiin). Ennen hallitus tasoitti alueellisia eroja, nyt hallitus vahvistaa niitä. Heikot joutaa mennä - Eläköön vahvat!

Hallituksen puheenjohtaja päättää ja talousjohtaja komppaa.

Hallituksen muut jäsenet saavat puhua mitä lystää, mutta pääministeri ja valtionvarainministeri kertovat, miten asiat oikeasti ovat. He vetoavat taloudellisiin faktoihin. Ei teillä voi olla huono olo, koska me teemme niin paljon työtä taloutemme pelastamiseksi.

Hallituksen näkökulma ei voi olla kvarttaaleja pidempi.

Konsernihallituksen tapaan Suomi Oy:n hallitus ratkoo Eu:n ongelmia aikajänteellä, joka on noin nenän pituinen. Koetetaan pienentää seurauksia ja sumuttaa ongelmien syyt. Se voi vaikuttaa tehokkaalta, jos muut osapuolet ovat vielä sokeampia.

Kilpailukykyä pitää parantaa toimintoja supistamalla siitä huolimatta, että Suomi on edelleen yksi maailman kilpailukykyisimmistä ja potentiaalisesti lahjakkaimmista maista. Hallitus näkee todella lyhyen tähtäyksen vaivaa purkaakseen tämän asetelman. Motiivia sopii ihmetellä.

Hallitus ohjaa rakenteilla:

Kun konsernia aletaan kehitetään, ensin luodaan uusi rakenne (organisaatio), joka miehitetään konsernin luottohenkilöillä. Sen jälkeen aloitetaan vasta toiminnan suunnittelu. Kuinkas kunta- ja sote-uudistukset ovat edenneet?

Maalaisjärjen mukaan ensin pitää suunnitella toiminta, sitten miettiä rakenne eli miten se organisoidaan ja vasta viimeiseksi etsiä sopivat vastuuhenkilöt.

Suomi Oy voisi olla kuin Singapore Oy?

Toivottavasti tämä ei ole Suomi Oy:n konsernihallinnon märkä päiväuni!?

Singapore on kaupunkivaltio, jossa kansalaisilla ei ole kansalaisoikeuksia. Heillä on velvollisuuksia Singaporen konsernille. Valtio huolehtii perustarpeistasi, jos hoidat mukisematta roolisi kuuliaisena työläisenä: et lakkoile, et sylje kadulle, vedät vessasi ja pidät siitä että sinua kontrolloidaan 7/24 uusimmalla tehokkaalla teknologialla.

Olet etuoikeutettu kansalainen niin kauan kuin et epäile sitä.